27.12.2015

This time hoping for the better


Nyt olis tiedossa loistavat kertoimet vedonlyönnissä, aiheesta miten hyvät unet saan ensi yönä! Tänään heräsin yhdentoista maissa, vain nukahtaakseni uudestaan parin tunnin sisään. Matkan kotikotiin otin hapensaannin kannalta ja kävelin. Söin, pelasin pari erää SkipBoa ja join liian monta kuppia kahvia liian myöhään. Teki mieli tulla postaamaan, vaikkei mitään varsinaista asiaa olekaan. Täytyy yrittää nauttia tästä blogi-innostuksesta (ja bloggaamiseen irtoavasta ajasta) niin kauan kuin sitä kestää.

Tajusinpa tänään jättäväni vähän liian usein vähän liian monet asiat puolitiehen. Ennen joulua olin suunnitellut pistäväni kouluhommat pakettiin ja siivoavani koko kämpän perusteellisesti. Vaan kuinkas sitten kävikään? Kouluhommista sain tehtyä about puolet (puolustuksena tosin mainittakoot, että ihan kaikki ei ole itsestä kiinni) ja siivoaminenkin meni vähän niin ja näin. Oon tosin huomannut saman ennenkin, aloitan kymmenen asiaa ja saan valmiiksi yhden. En tiedä auttaisiko jos tosiaan keskittyisi siihen yhteen asiaan kerrallaan, niiden kymmenen sijaan, vai pitäisikö vaan suunnitella paremmin? Taidan vaan olla enemmän go with the flow -tyyppiä, en osaa (enkä halua) suunnitella ja aikatauluttaa liikoja. Tästä kertoo siivouksen yhteydessä löytyneet valokuvakehykset, jotka on nyt reilun vuoden odottaneet maalaamista... Ehkä ensi vuoden aikana?

Ensi vuodesta tuli mieleen uusi vuosi ja kaikki katteettomat lupaukset, joita pitäisi ilmeisesti tehdä. Voisihan sitä vaikka luvata alkaa positiivisemmaksi ihmiseksi, eikä laihduttaminenkaan varmaan pahaa tekis, mutta ehkä jätän suosiolla lupaamatta mitään. Taas kerran. Tämän vuoden jälkeen ei ole edes kovin korkeat odotukset ensi vuodelle, ainoa suuntahan tunnetusti on ylöspäin. Tai etiäpäin. Seuraavan vuoden tosin voisin aloittaa jossain muualla kuin Karhuministerissä...

Nyt viimeistään on meikämantun osalta joulu ja sen mukanaan tuomat lomat taputeltu. Huomenna paluu duuniin vielä kolmen päivän ajaksi, sitten saa taas hetken aikaa höllätä ennen koulun alkua. Vapaapäivät on käytetty juuri niinkuin suunnittelinkin ja just saatiin viimeinen osa LOTRia loppuun. Vuoden päästä uusiksi. (Tosin just isille sanoin, että ei tunnu edellisestä katselukerrasta olevan vuotta aikaa. Kuvastaa hyvin miten nopeaan on 365 päivää kulunut...) Nyt alan ottaa selvää miten kauan kestää nukahtaminen, sohvalle seuraksi kömpi myös yksi koirakaveri. Tässä on hyvä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti