Anyways, on kuitenkin paljon biisejä, jotka oikeasti pistää tanssittamaan, vaikka sitten siinä keskellä katua. Lukion vikana vuonna kova sana, tai siis biisi, oli Riverside motherfucker, jonka kuullessa tuli aina mieleen kaikkia aivan kreisejä tanssimuuveja. Tätä itseasiassa sitten penkkareissa jorasin ruokalan pöydällä. Ai miksen mä ikinä tanssi lattialla? Toinen aivan ultimate pakkotanssia-biisi on Pendulumin Watercolour. Sitä on bailattu varmaan joka bileissä missä musiikkiin oon päässyt vaikuttamaan ja yleensä baareissa tän soidessa vien noin kolmasosan tanssilattiasta. Ai mut hei, baareissa sentäs tanssin lattialla! (Tosin yleensä jos tanssii korkeammalla niin häädetään alas...)
Mutta niistä viimeisimmistä tanssin yksin kadulla -biiseistä on kärkeen noussut aika lailla kolme lempparia. Yksi vanhempi ja pari vähän uudempaa.
Samuli Putron Huono sängyssä on yksi ehkä maailman huikeimpia biisejä mitä ikinä on tehty. Jotenkin niin hauska, tarttuva ja järkyttävän tanssittava, samalla ollessaan täydellisen surkuhupaisa. Tätä soitin pari kesää sitten aina jatkoilla niin paljon, että jengillä alko mennä hermot, hah.
Ellie Gouldingin You My Everything on tän vuoden puolella noussut aika ykköseks biisilistalla. Ja tanssilistalla. Tän kuullessa tekee mieli joko juosta ihan tosi lujaa tai sitten tanssia vielä lujempaa. En ehkä jaksa odottaa ruissia ja Ellien keikkaa, aivan sairaan siistiä kuulla tää livenä. Että joo, olis sit parempi kans soittaa tää siellä. Vink vink.
Sannin Dementia on tullut tutuksi vasta kun lakkasin uskomasta siihen, että joku musiikki ei ole tarpeeksi uskottavaa kuunneltavaa. Eli joku viikko sitten. Ehdoton kadullatanssimisbiisien ykkönen tällä hetkellä, tää muuten löytys kans ruissista. Paras olis soida. (Tosin jos meno on samaa kuin viime vuonna, niin skipataan suurin osa esiintyjistä, ne mitä nähään niitä ei muisteta ja törmätään toisiimme korkeintaan teltassa auringon jo noustessa. Can't wait!!!)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti