Mulla on kesän puolivälistä asti majaillut laatikossa pari lintsiranneketta. Erinäisistä syistä johtuen ei ole tullut käytettyä niitä ja nyt eilen, valokarnevaaliviikolla, tuli ajatus, että hei: pitäisköhän ne käyttää? Mukavuusolot laitteissa olis toki ollut vähän toista luokkaa lämpösempään aikaan, mutta olihan toi nyt sata kertaa tunnelmallisempaa näin. Vaikka varpulit paleilikin ja sormista lähti tunto.
En ollut käynyt lintsillä ainakaan viiteen vuoteen. Viime aikoina on muutenkin tuntunut liian usein, että musta on tullut tylsä ja huumorintajuton aikuinen, joka ei saa iloa irti revittyä enää oikein mistään. Hah, kuulostipa masentavalta. Silti, etenkin tästä syystä, oli ihanaa huomata miten innoissani olinkaan. Kun säntäilin laitteesta toiseen ja kuulemma välillä otin pari juoksuaskeltakin.
Sen lisäksi, että musta on tullut tylsä ja huumorintajuton aikuinen, on musta tullut myös vanha. Siis mistä lähtien jalat on tutissut ja päässä heittänyt Enterprisen jälkeen ja mistä lähtien Vekkulan pyörivä valosilta on oikeasti alkanut pyörryttää? Saa syyttää hulluksi, kun kaiken tän jälkeen menin vielä Ukkoon, joka tosin ei osoittautunutkaan niin pahaksi.
Oli kyllä harvinaisen onnistunut päivä ja ilta, jos nyt ei pientä palelua lasketa. Harmittaa, kun pimeällä otetuissa kuvissa laatu on mitä on, mutta nättiä oli. Oikeesti. Jännityksellä odotan miten kestän lintsilaitteet taas viiden vuoden päästä, kun nytkin teki tiukkaa. Ja tajusin just että viiden vuoden päästä oon 29, ou gaad...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti