En edes muista koska viimeksi olisin käynyt ihan oikealla kirpparilla. Ja oikealla tarkoitan siis ei-itsepalvelukirppistä. Koulussa viime viikolla tuli kaverin kanssa puhetta aiheesta ja mietin missä nykyään edes on oikeita kirppiksiä. Ainakin myrtsissä, kertoi kaveri. Ja siitä se ajatus sitten lähti.
Fisheye-kännykänkuoresta ehdin vähän jo hypettääkin, mutta löytyi kaikkea muutakin kivaa!
Deborah Spungenin Nancy on yksi lempikirjoistani since seiskaluokka. Ja valehtelematta siitä asti olen joka kirppiskierroksella pitänyt silmät auki sen varalta. Tällä kertaa vihdoin tärppäsi, vaikkakin pokkariversiona. En anna sen häiritä. Kirja kustansi euron, eikä aikaakaan mennyt kuin kymmenisen vuotta.
Koska viime aikoina oon kunnostautunut korujen käytössä, pengoin myös kirppispöytien korulaatikoita ahkeraan. Mukaan lähteneet kustansi yhteensä euron. Vasemman puoleinen on ehtinyt kaulaan asti jo pari kertaa, oikean puoleinen odottaa sitä hetkeä kun alan punkkariksi, mhaha. Siihen saakka se koristakoon mallinukkeni Liisan päätöntä kaulaa.
Vasemman puoleinen toppi maksoi huimat 20 senttiä ja tykästyin sen selkäosaan. Josta sitten luonnollisesti en ottanut kuvaa. Kerrotaan sen verran, että siinä on jokin reiän tapainen. Hapsupaita oli kolmas hapsuasia, jonka kierroksen aikana käteeni poimin. Pidin sitä kosmisena merkkinä tarpeesta hapsuihin. Onhan se söpö. Vähän inkkari, mutta kuitenkin. Maksoi muistaakseni 50 senttiä.
Musta crop top mesh-yksityiskohdilla (luoja mikä muotisanahirviö) maksoi kaksi euroa. Ainoa ongelma ton kanssa on, että en keksi kuin yhden hameen jonka kanssa tuon yhdistän. Luotan niitä asuja tulevan vähän muitakin.
Vikana omat lempparit! Harmaa college on juurikin niitä perusvaatteita, jotka kuitenkin on vähän enemmän. Hintaa oli kaksi euroa. Jaaaaa unicorn-paidasta tuskin tarvitsee sanoa mitään. Ainakaan muuta kuin miten se lähti mukaan kaverin yllytyksestä, kun mietin voiko 24-vuotiaana enää ostaa uusia yksisarvisjuttuja. Näin, pohdin, ostin. Ja oston jälkeen, tyytyväisenä myhäillen, mietin milloin olen alkanut ottaa asiat näin vakavasti. Varsinkaan sellaiset asiat kuin vaatteet ja pukeutuminen, jonka ei todellakaan pitäisi olla kovin vakavaa. Unicorn-paita taisi maksaa euron, jos oikein muistan. Yksisarviset kun tuppaa sekoittamaan pään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti