Kiitos facebook ja facebookin muistot-ominaisuus. Tänään se ilmoitti kuluneen kolme vuotta edellisestä köpiksen reissusta. Ja kolme vuotta on kuulkaas aika pitkä aika. Jos joku tänä samana päivänä kolme vuotta sitten olisi kertonut millaista mun elämä tulee olemaan vuonna 2016, olisin todennäköisesti vetänyt hostellin lähikaupan halvimmat viinit väärään kurkkuun.
Vanhaan blogiin päivittelin reissun jälkeisiä fiiliksiä, hyvin omintakeiseen tyyliini. Koska vanha blogi on lopullisesti (okei, never say never) haudattu kaikilta muilta paitsi itseltäni, kävin rosmoamassa muutamat kuvat tänne. Pakko kyllä todeta, että kolmessa vuodessa on muuttunut muukin kuin elämä noin ylinpäätään, nimittäin meikämantun photoshop-taidot. Jösses mitä filttereitä...
Mutta tosiaan, kevättä 2013 elettiin, kun kaverin kanssa varattiin pitkä viikonloppu yhteen ehdottomista lempparikaupungeistani. Ja köpiksessä, siellähän oli muuten jo kevät. Jostain syystä muistikuvat koko tuolta ajalta on vähän hatarat, lähinnä mieleen muistuu pätkittäisiä työsoppareita ja on-off -suhde poikaan, johon olin ihan hulluna. (Ennen reissua taidettiin mennä onissa ja kaiketi matkalta kotiuduttuani oltiinkin jo hivuttauduttu sinne offin puolelle. Taas ennen seuraavaa onia.)
Matkan aikana hengailtiin niin yksin, kaksin, kuin seurassakin. Seurana toimi vaihtelevasti kaverin köpiksessä asunut sisko sekä samoiten kaupunkiin asettunut yhteinen entinen työkaverimme. Vaikka olin köpiksessä käynyt monta kertaa aiemminkin, tietenkin koko kaupungista sai ihan eri tavalla irti vähän erilaisessa seurassa. Ja tosiaan, sitä semi edullista viintä tuli nautittua noiden muutaman päivän aikana...
Oi voi, mitä muisteloita! Ton reissun jälkeen meni muuten pari kuukautta, ennenkuin matkaseura suostui näkemään mua taas. Ilmeisesti neljä päivää mun kanssa samassa hostellihuoneessa tekee tehtävänsä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti