Kun kello näyttää yli puolen yön, eikä unesta ole tietoakaan, sitä alkaa päässä liikkua kaikenlaisia ajatuksia. Kuten ajatus, että olispa kiva kun olis jo kesä.
Ja siitä se ajatus sitten lähti, siitä mitkä kaikki asiat tekee kesästä niin kivan. Ja vähän kans siitä, että mitä sitä tekis unen saamiseksi, olematta sen koommin häiriöksi vieressä nukkujalle...
Ihan kesän ykkösjuttuja on kyllä festarit. Viimeisenä kahtena kesänä se on ollut ruissi ja se vie mukanaan myös tulevana kesänä. (Vaikka sama kai se minne kotimaan festareille tänä kesänä menee, ei sitä Cheekkiä pääse minnekään pakoon.) Ylärivin vasemman puoleinen kuva on toissakesän ruisrockista, hetkeltä kun auringon laskuun mennessä olin ehtinyt hukata niin kaverit kuin vaatteenikin. Mutta, kuten näkyy, sehän ei menoa haitannut. Muita kivoja kesäjuttuja on parvekehengailu (parveke tosin vain puuttuu nykyään), päämäärättömät pyöräretket sekä ihan vaan se nautinto, kun ikkunasta näkyy vihreää.
Ihania kesäjuttuja on myös shortsikelit ja spontaanit pulahdukset. Tai vedessä tanssiminen ja sinne pludaaminen, jos sen niin haluaa ajatella. Kesäyöt järven rannassa, tyyni vedenpinta ja kaikki sellaiseen liittyvä kliseinen runollisuus sekä se tärkein: töölönlahden joutsenperheet!
En oikeastaan ole mitään rannalla makoilevaa tyyppiä, mutta satunnainen rantahengailukin on toisinaan ihan kivaa. Ainakin hyvässä seurassa. Laiturilla seisoskelusta ja eteerisestä kaukaisuuteen tuijottelusta saa hyviä kuvia, joita voi fiilistellä vielä vaikka kahden vuoden päästäkin. Skumppa tuomiokirkon portailla ja sitä seuraavat tapahtumat on hyvin tärkeä kesäperinne.
Sininen taivas, aurinko, vihreät puut... Sellainen perus kesämeininki. Sellainen, johon kesän aikana ehtii tottua, mutta jonka onneksi kesä toisensa jälkeen ikuistaa itselleen. Ja ne kuvat on hyvä kaivaa esiin joka kevät, ihan vaan muistuttamaan, että kyllä se kesä sieltä vielä tulee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti