Nyt on vähän someähky. Onneksi muutaman päivän päästä pääsee pois. Paikkaan, missä somesta eristäytyminen on paljon helpompaa. Missä oikeassa elämässä oleminen on paljon helpompaa.
Hassua silti, vaikka miten ähkyttää, en osaa pysyä poissa. On silti pakko kirjoittaa. Some ei tarvitse sitä, kukaan tätä lukeva ei tarvitse sitä, mutta minä tarvitsen sitä.
Nyt tarvitsee myös sen paksuimman talvitakin, pipon ja pari kerrosta. Kotona poicciksen hupparin ja paljon kuumaa kahvia. Tarvii olla pois sieltä somesta, jos siltä tuntuu, ja mennä takaisin silloin kun huvittaa. Se kun ei onneksi mihinkään katoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti