Fuksiaiset

Jiah. Pientä vilkausta meikän torstain lookkiin, oli meinaan kauan odotetut fuksiaiset! Ja oli aika 70's, vaikka ilman hippilaseja näytin kuulemma enemmän jonkun kreikkalaisen jumalan vaimolta. Ei kyllä huono sekään. Lasit jäi illan aikana matkan varrelle ja toi (jo kerran kasaan ommeltu) otsakoristekin hajosi jossain kohtaa. Kaikki kaksitoista rastia saatiin suoritettua, vaikka viimeiset kakskymmentä minuuttia juostiin hulluna viimeset kolme läpi. Voittoa ei tällä kertaa tullut, mutta oltaisiin se kyllä ansaittu, niin hyvä jengi meillä oli kasassa. Rakettiryhmä <3 

Koko päivä oli taas kerran ihan superhauska ja vedettiin ihan täysillä. Niin täysillä, että löin taas pääni ja olin kuulemma maannut baarin lattialla kylkiasennossa (ihan oikeesti ollaan melkein ensihoito-opiskelijoita), snäppejä oli kertynyt se kevyet neljäsataa sekuntia, olin mennyt kotiin yksisarvisella ja yöllä soitellut jollekin jonka numeron olin tallentanut nimellä Ime Huiluu. Vielä on vähän epäselvää kuka tää henkilö oli. 

Eilinen meni aika lailla bileistä toipuessa ja Moosesta rapsutellessa. Äsken sain fillarin poljettua porukoille talvisäilöön (kyllä, nyt jo. On syksy ja kylmä ja sataa) ja nyt hengailen maman kanssa ja juon kahvia. Ensi viikolla ajattelin ottaa vähän rauhallisemmin, kuin jonain kosmisena viestinä sivuaineappro myytiin loppuun ennen kuin ehdin lippua hankkia. Ehkä parempi niin. 

Nyt lähden kävelylle metsään. Woop woop.