Yksi ylimääräinen päivä neljässä vuodessa, vanha kunnon karkauspäivä. En alkanut kosiohommiin, joten jäi uudet koltut saamatta, mutta päivä oli erinomainen koulusta lintsaamiseen. Paitsi että minähän en lintsaa, minä vain jätän menemättä.
Jotain järkevää kuitenkin yritin saada aikaan. Puhuin ruotsia sen verran kun osasin (eli olin aika paljon hiljaa) ja terapiakävelyllä kaverin kanssa funtsittiin täyttäisikö hoivaamistarpeen paremmin tamagotchi vai lihansyöjäkasvi. Illalla lähdin kannustamaan Jokerit voittoon ja mehän voitettiin. Edelleenkään en lätkästä oikein mitään ymmärrä, mutta pelin seuraaminen hallissa nyt on aika helppoa. Senkus huutaa vain mukana, kun muutkin huutaa. Ja voi olla, että sillä kun faija on mua raahannut matseihin polvenkorkusesta asti, on jotain tekemistä sen kanssa että kiroilen kuin merimies...
Kuvituksena toimii kasa julkaisemattomia kuvia helmikuulta. Ja se helmikuu, se alkais nyt olla taputeltu. Saa kai jo virallisesti julistaa kevään alkaneeksi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti